Suorat puut, parempi löyly
Sanottiin, että suorista puista tulee parempi löyly. Sekapuista taas tuli sekava löyly.
Louhin Turvetuvan saunakirjasta
Saunaperinteitä, uskomuksia ja löylyn vanhaa viisautta
Louhin Turvetuvalla on saunakirja, johon on kerätty vanhoja saunomiseen liittyviä tapoja, neuvoja, uskomuksia ja pieniä tarinoita. Osa niistä on vakavia, osa hymyilyttäviä, mutta kaikissa näkyy sama ajatus: sauna on ollut suomalaisille paljon enemmän kuin lämmin huone.
Sauna oli ennen pyhä paikka
Ennen vanhaan sauna ei ollut vain peseytymistä varten. Siellä synnyttiin, parannuttiin, valmistauduttiin juhliin, hiljennyttiin ja joskus myös saateltiin ihminen viimeiselle matkalle. Saunaan liittyi sääntöjä ja tapoja, koska sitä pidettiin kunnioitettuna paikkana.
“Sinne on synnytty, sinne on kuoltu, juotu ja maailmaa uudeksi luotu.”
Vanhaa saunaperinnettä Louhin Turvetuvan hengessä
Saunaan tultiin rauhoittumaan
Saunassa uskottiin asuvan tulen ja veden väkeä. Löylyn mukana kulkivat toiveet, rukoukset ja hiljaiset ajatukset, joita ei aina sanottu ääneen.
Siksi saunaan ei menty metelöimään. Lauteilla ei ollut tapana kirota, puhua pahaa tai pitää kovaa ääntä. Sauna oli paikka, jossa ihmisen piti asettua rauhaan.
Saunan haltiaa tervehdittiin kuin talonväkeä
Vanhan tavan mukaan saunaan tullessa tervehdittiin haltiaa, saunan suojelijaa. Tullessa sanottiin “Hyvää ehtoota” ja lähtiessä “Hyvästi”.
Haltian uskottiin asuvan kiukaan takana. Se suojeli saunaa, mutta saattoi myös suuttua. Jos saunassa käyttäydyttiin huonosti, haltia saattoi tehdä pientä kiusaa.
Vanha uskomus: haltia ei antanut kylpeä enää auringon laskun jälkeen.
Löylylläkin oli luonteensa
Saunan lämmittämiseen liittyi paljon pieniä uskomuksia. Puiden muodolla, tulen syttymisellä ja kylpyvedellä uskottiin olevan oma merkityksensä.
Tuli ja rakkausonni
Jos tuli syttyi helposti, sen uskottiin kertovan hyvästä onnesta rakkausasioissa.
Sadevesi kylpyvetenä
Sadevettä pidettiin terveellisimpänä kylpyvetenä. Vesi ei ollut vain vettä, vaan osa löylyn voimaa.
Ei vettä turhaan
Vanhan uskomuksen mukaan vettä ei pitänyt kiehuttaa turhaan, muuten sulhaset menivät ohi.
Sauna myös hengille
Sauna lämmitettiin joskus myös hengille. Jos puhtaaseen veteen oli tullut roskia, ajateltiin heidän käyneen kylpemässä.
Hiljaisuus lauteilla
Jos saunassa puhui paljon, kesällä itikat kiusasivat. Ehkä tämä oli vanhan kansan tapa muistuttaa rauhasta.
Vastan tekeminen oli tarkkaa työtä
Saunavastat tehtiin ennen vanhaan kesällä ja kuivatettiin talveksi käyttöön. Juhannuksen seutua pidettiin parhaana aikana, koska silloin lehdet pysyivät vastassa hyvin.
Vastan tyvet piti tehdä tasaiseksi. Muuten saattoi saada itselleen huolimattoman juomarin sulhaseksi. Vastakin kertoi siis jotakin tulevasta.
Vanha tapa: vasta sidottiin vastapäivään, koska silloin sillä kylpemistä pidettiin terveellisempänä.
Juhannussaunassa katsottiin myös tulevaa
Juhannus-
saunassa katsottiin myös tulevaa
Juhannussaunaan liittyi monenlaisia taikoja ja enteitä. Yhden vanhan uskomuksen mukaan saunasta tulon jälkeen lattia lakaistiin yhdeksän kertaa. Sen jälkeen naimattomat jäivät istumaan luudan päälle ja odottamaan, tulisiko sulhanen.
Sauna parantajana
Kansanperinteessä sauna nähtiin myös parantamisen paikkana. Siellä hoidettiin kehoa, lämmitettiin, kylvetettiin, kupattiin, hierottiin ja käytettiin kasveja.
Kalevalassakin sauna kuvataan haavojen ja vaivojen hoitamisen paikkana. Uskottiin, että tietyillä puilla oli erityistä voimaa. Ukkosen kaatamat puut ja pihlaja olivat parantavina puina arvostettuja.
Vanhoissa saunatarinoissa näkyy, miten syvä paikka sauna on suomalaisessa mielessä ollut.
Tulen, veden ja metsän väkeä
Saunan pyhyyteen liittyivät myös uskomukset näkymättömästä väestä. Haltioista, hengistä ja metsän pienistä voimista puhuttiin joskus vakavasti, joskus tarinan kautta. Ne muistuttivat siitä, että ihminen ei ollut luonnon keskellä yksin.
Louhin Turvetuvan saunakirjasta poimittua
Louhin Turvetuvan saunakirjaan on kerätty vanhoja saunomiseen liittyviä neuvoja, uskomuksia, tapoja ja tarinoita. Kirja on Louhin Turvetuvalla vapaasti luettavissa, ja sitä voi pysähtyä selaamaan ennen saunaa tai löylyjen jälkeen.
“Hyvää ehtoota”
Saunaan tullessa tervehdittiin saunan haltiaa.
“Hyvästi”
Lähtiessä haltialle sanottiin hyvästit.
Lauteilla rauhoituttiin
Saunassa ei ollut tapana kirota, laulaa kovaa tai puhua pahaa.
Vanhat vastat katolle
Käytetyistä vastoista saatettiin ennustaa tulevaa.
Tule kokemaan löyly itse
Saunaperinteistä voi lukea kirjasta, mutta oikea tunnelma löytyy vasta lauteilla. Louhin Turvetuvalla sauna on rauhallinen hetki, jossa saa vain olla ja nauttia lämmöstä, savun tuoksusta ja hiljaisuudesta.
Tutustu savusaunapalveluihin ja varaa oma saunahetki Louhin Turvetuvalta.